Lauantaina saan työskennellä rauhassa työhuoneella, kun ystävä vie V:n vaunulenkille. Aikomukseni oli neuloa levyä, mutta päädyin taas kokeiluihin. Työhuonepari on myös paikalla ja kaivaa leikkuupöydän alta paksulankaneulekoneen. Hän on käyttänyt sitä viimeeksi kun muutimme työhuoneeseen ja melkein järkytyn kun tajuan että siitähän on jo neljä vuotta. Neljä pitkää vuotta ja suuret suunnitelmani ovat pysyneet suurina suunnitelmina ilman aktiivisempia toimia käytännössä. Olen käyttänyt lähes kaiken liikenevän aikani yhteiseen hyvään, voisin ehkä ensi vuonna paneutua omiin ympyröihini enemmän.

Sunnuntaiaamupäivällä kaupungin keskusta on hiljainen, mutta syrjemmässä sijaitsevan plantagenin parkkipaikalla seisoo autoja rivi. Narsissit ovat hävyttömän halpoja, siemenkauppa käy ja lumen alta paljastuva maa saa viherpeukalot, ja sellaisia havittelevat liikkeelle. Ostan lisää siemeniä, niitä hävyttömän halpoja narskuja, istutusruukkuja ja kaksi kimppua leikkonarsisseja. Nupullaan olevat leikot aukeavat muutamassa tunnissa saadessaan vettä. Talven kestäneet kanervat ovat nyt biojäteastiassa ja tilalla ruukulliset nupullaan olevia narsisseja. Saa nähdä aukeavatko.

Kun kakkonen syntyy tarvitsemme tuplavaunut, sillä en aio edes yrittää seisomalautaa V:n kanssa. Tuplavaunuista ei tule kysymykseen kun peräkkäinjapäällekkäin istuttavat. Ne, joita olen katsellut maksavat törkeästi, mutta laatu on käsittääkseni hyvä.

Aamupäivällä Ihastus soitti kertoakseen käyneensä eilen hotellin pelihuoneessa ja rulettipöydästä tulleen vaunurahat. Jee-jee.