Lähin uimaranta sijaitsee alle 10 minuutin kävelymatkan päässä. Olemme tällä viikolla parina päivänä piipahtaneet rantsussa iltapäiväpäikkäreiden jälkeen, sillä etupiha on läkähdyttävän kuuma ja takapihalla on todistettavasti punkkeja. 

Olen ottanut rannalle mukaan V:lle hiekkaleluja, viltin jolla istuskella ja juomista meille kummallekin. Pyyhkeitä ja uikkareita en ole mukaan pakannut, sillä vesihän on kylmää näin alkukesästä.

Paitsi V:sta. Ensimmäisen kerran näin V:n etenevän karhukävelyllä, sillä taaperon mielestä veteen on päästävä ja shortseissa konttaaminen rantahietikossa ei tunnu kivalta. 

Pieni saukkomme heitti talviturkin 7. kesäkuuta, kun 'rantaveteen-takaisin viltille' taisto oli käyty kolmeen kertaan läpi. Riisuin naperolta shortsit ja vaipan ja jätin t-paidan päälle ja päädyimme seisoskelemaan järviveteen. V:lla oli vimmattu hinku päästä syvemmälle, minulla palelsi varpaita. V piti toisella kädellä minua sormesta kiinni pysyäkseen pystyssä ja läiskytti vapaalla kädellä raivoisasti vettä, aivan kuten kylpyammeessakin, hihkuen siinä samalla. Oli taas otettava askel syvemmälle ja sitten tyttö aloitti kyykkyy-ylös veivaamisen. Varpaita palelsi. 

Kun V:n t-paita oli litimärkä, eli melko pian, ja koska en tiedä kauanko tuollainen naketti voi olla alkukesän järvivedessä vilustumatta, oli mielestäni aika rantautua. Hyväntuulisesta polskuttelijasta tuli  hetkessä raivotar, kun nostin hänet syliini ja suuntasin takaisin kohta vilttiä.

Minulla on nyt orastava kesäflunssa. Ja etupihalla uima-allas.

AquaFun uima-allas kassissa ja nurmikolla.