Nykyisen läppärini kuvakansiot sisältävät täysin erilaisia kuvia kuin ennen. Ne ovat enemmänkin dokumentteja hetkistä ja ihmisistä ja skaala on huomattavasti suppeampi verrattuna menneeseen.
Joten kun tarvitsen valokuvaa, joka ei kuvaile varsinaisesti mitään, tai tahdon sen ilmaisevan enemmän tunnetta, väriä tai pintaa kuin kuvattua kohdetta, niin joudun aina kaivamaan esille ulkoisen kovalevyn jonka kätköistä löytyy palasia viime vuosikymmeneltä. Hämmästyn joka kerta niitä kuvia, joita olen ottanut kun valokuvaukseen, ilmaisuun, on ollut enemmän aikaa. Ja miten erilaista elämäni on silloin ollut. Ei parempaa, ei huonompaakaan, mutta hyvin erilaista. Jollain tapaa kaipaan elettyä elämää, ja toisaalta en haluaisi enää missään tapauksessa palata ajassa taaksepäin. Onneksi kuviin ei törmää usein, ja onneksi kovalevytkään eivät ole ikuisia.
Omakuva. Vuonna 2007 moni asia oli vielä toisin.
Oh, toi kuva on mun yks suosikkikuva kaikista kuvista. Muistaakseni olen jopa tallettanut tän, omalle ulkoiselle kovolleni :) muistan tähän liittyvän postauksenkin, hassua! Jotenkin tää vaan on niin kuvaava. Ja sopi siihen hetkeen, mitä silloin elit läpi.
VastaaPoistaJostain syystä tämä kuva kuuluu myös omiin suosikkeihin. Taisin osallistua sillä valokuvatorstaihinkin, 'keskeneräinen' oli teemana.
VastaaPoistaV:a odottaessa otin mahakuvia pitkin raskautta, pitäisi kait tässäkin raskaudessa yksi kuva ottaa. Pitää laittaa harkintaan (onhan tässä vielä 5 viikkoa aikaa).
Hih, mä otin Jocsua odottaessa pari mahakuvaa. Tunti ennen synnyttämään lähtöä :))
VastaaPoista