Sunnuntai-iltana olo on taas jotenkin supertukala ja ennen nukkumaanmenoa nojailen sohvaan kulmaan konttausasennossa ja pyörittelen lantiota. Kun vatsan saa alaspäin se karsea olo helpottaa.

Unen metsästäminen on yhtä helvettiä ja pyörin tuskaisena kyljeltä toiselle. Yritän saada unen päästä kiinni puolikonttaavassa asennossa mutta eihän siitä mitään tule. Katson kelloa, se on 1:30. Tuskastuttaa.

Herään siihen että koskee. Vasenta puolta vatsastani viiltää kipu ja hetken jo luulen että minusta on irtoamassa jotain. Pungen itseni istualleen sängyn reunalle, Ihastus havahtuu vähän mutta ei onneksi herää. Pitelen kädellä vatsastani kiinni ja nousen seisaalleni sillä kipu pakottaa liikkeelle. Olo helpottaa heti ja vatsalla tuntuneet kaksi kohoumaa häviävät. Käyn pissillä ja palatessani sänkyyn kipu on kokonaan pois mennyttä. Kello on 3:00. Mietin mahtoiko Se nyt vihdoin ja viimein kääntyä.

Maanantaina klo 11:00 kätilö soittaa äitiyspolilta ja sanoo että keskiviikkona pitäisi tulla klo 8:00 tarkastuttamaan vauvan asento. Mikäs siinä.