10kk-neuvolassa V:n mitat ovat 71cm, 8140g ja myssy on kokoa 47. Pituutta on kahdessa kuukaudessa tullut vajaa senttimetri ja painoa alle puolikiloa. Käyrät menevät tasolla -1, tyttö on sopusuhtainen paketti eikä neuvolatäti ole huolissaan. Varsinkaan kun kerromme mitä ja kuinka paljon napero syö päivässä. Hän kyselee nouseeko V itse istumaan (ei), nouseeko pystyyn(ei, paitsi syöttötuolissa nousee seisomaan), nukkuuko hyvin (kyllä, 10-13 tuntia yössä plus parit päiväunet) ja miten on muuten mennyt. Neuvolatäti kehuu Ihastusta, jonka päävastuulla V:n hoito on ollut oikeastaan koko tämän alkuvuoden kun isä on viettänyt isäkuukauttaa tyttärensä seurassa. Että tässä luodaan hyvää ja vankkaa pohjaa isä-tytär -suhteelle.
Vatsataudin jälkeen V piti viikon verran syömänirsoilua, mutta nyt olemme saaneet huokaista helpotuksesta kun ruoka uppoaa jälleen samalla mallilla. Maitoa on alettu lisäämään puuroon ja jogurttia lapselle syötetään jälkiruoan ja välipalan seassa. Hyvin uppoaa, eikä vatsakaan kapinoi. Suositeltua määrää maitotuotteita ei vielä mene (5-6dl päivässä), mutta määrää lisäillään kaiken aikaa. Jospa tuo ei ehtisi osteoporoosia kehittämään.
Minua väsyttää iltaisin tolkuttomasti, jonka lisäksi päänsärky vaivaa päivittäin. Tällä hetkellä on menossa 14. raskausviikko ja olin eilen tuntevinani kuinka vatsasta koputettiin. Se ei voinut olla totta, sillä istukan pitäisi olla käsittääkseni etuseinämässä, joten eihän se mitenkään voinut olla. Olen ostanut pari uutta t-paitaa, sillä entiset käyvät liian lyhyiksi ja imetyspaidoista haluaisin pitää lomaa. Käyn kerran yössä vessassa. Painoni on kotivaa'an mukaan noussut max. 1kg, mikä on hyvä asia. Edellinen raskaus ja imetys yhdistettynä tähän uuteen tiineyteen ovat tehneet vastustuskyvylleni hallaa, sillä olen saanut jostain ärsyttävän kurkkua kutittavan yskän joka maistuu pahalle. Tätä vuotta on eletty kolme viikkoa ja olen sairastanut vatsataudin (kyllä, se tarttui minuunkin) ja nyt on jo yskä. Normaaliminäni kun ei sairasta koskaan tai maksimissaan harvoin.
1 kommentti:
Jaksamista! Mä muistan että tokaa odottaessa tunsin liikkeet todella aikaisin. Myös maha pullahti yhtäkkiä isoksi vauvamasuksi :/
Lähetä kommentti