Pääsin viikoksi kiinni aikuisten elämään; viikon pätkätyö entisessä työpaikassa, muutaman tunnin tuurausta päivittäin.

Ihastus ja tytär jäävät aamupäiväunille kun minä kurvaan töihin (käsittämätöntä miten töihin lähtö tapahtuu aina viime tingassa, kun on jo kiire ja jo kotipihalla ärsyttää se hetken päästä koittava parkkipaikan metsästys). Hengailen työpaikalla, juttelen entisten kollegojen kanssa opettajienhuoneessa työjuttuja ja onnistun neuvomaan opiskelijoita vaikken itse ole istunut kangaspuiden ääreen yli vuoteen, nautin kouluruoasta ja valmiista lisukeraasteista. Saan jo muutamassa päivässä valtavasti virikkeitä ja palan halusta päästä hautautumaan työhuoneelle. Olen huojentunut huomatessani etten ole äiti, joka puhuu työpaikalla ainoastaan lapsestaan. Jotain on silti muuttunut, sillä huomaan tarvitsevani uudet rintaliivit ja ensimmäisenä tulee mieleen ostaa ne automarketista. Ei alusvaateliikkeestä, ei edes varsinaisesta vaateliikkeestä vaan automarketista. Yyyh.

Kotona isä ja tytär pärjäävät mainiosti, eikä V tunnu edes huomaavan minun olevan välillä poissa. Loistavaa. Imetys on nyt lopetettu viitä vailla 10 kuukauden iässä, eikä V tunnu olevan siitä pahoillaan. Korvike ei maistu, enkä näe syytä miksi siihin opettaakaan. Jogurtti tuntuu maistuvan, mahanpuruja siitä ei seuraa mutta täyteen ladattu vaippa kylläkin. Kun kolme kuukautta olemme yrittäneet opettaa nokkamukista juomista siinä onnistumatta, niin vihdoin ja viimein ymmärsin kokeilla mukia. Muumimuki on ihastuttava kuvineen, sen reunaan voi kalisutella kaikilla kahdella hampaalla, mukiin voi puhaltaa kuplia ja siinä sivussa vahingossa hörpätä vettäkin. Miten tämän älyämiseen menikin niin kauan...

V ryömii edelleen olematta lainkaan kiinnostunut konttaamisesta. Välillä hän yrittää tavoitella jalkarahin päälle, mutta luovuttaa melko pian itsensä ylös kiskomisesta ja tetsaa mieluummin kissan perässä. Seisominen tukea vasten onnistuu hetken, jos tukevat kädet ovat hollilla. Istumaan nousemisesta ei ole puhettakaan, kuka sitä nyt mahaltaan ylös nousisi. Istuminen on kyllä tukevaa, ja sivuheijasteetkin löytyvät. Istuma-asennosta pois pääseminen on vähän haasteellista, joten tyttö etenee puoli-istuvassa asennossa itseään vetäen.

Pinsettiote on ruokaillessa loistava. Gene Simmonsin tilalle tuli syvänmeren kala, jonka alaleuka on työntynyt tiukasti eteen samalla kun suu hitaasti loksahtelee kiinni ja auki.