Satuin eilen kääntämään telkkarista kanavan AVA:lle juuri kun dokumentti vaatesuunnittelija Paul Smith'stä oli alkamassa. Istuin nojatuolissa neuloen ja ahmin silmilläni dokkaria. Tänään tuo samainen dokkari tuli uusintana ja satuin jälleen sopivasti surffaamaan kanavia ja jumituin tuijottamaan tuota brittiläistä vanhaa herraa, joka kulki kamera kourassa markkinoilla ja kaduilla, ajoi Minillä tai polkupyörällä ja joka aikoinaan avatessaan pienen putiikkinsa oli haaveillut mukavista työpäivistä. Inspiroivaa. Taidan katsoa dokkarin vielä kolmannen kerran netistä.