Kun kakkonen piirtyi viivaksi raskaustestiin, oli esikoisraskaudesta jäljellä sinnikäs 1 kilogramma. Kakkosen raskaus oli muutaman kilon painavampi kuin esikoisen, kiloja kertyi odotellessa yhteensä 14,6. Nyt niitä on lähtenyt 17,1kg eikä poika ole vasta kuin 3kk:n ja yhden viikon ikäinen.
Kokeilin viikkoja sitten normifarkkujani, mutta ainoastaan yhdet menivät jotenkuten kiinni. Kahdet farkut sain kiskottua ylös asti, mutta nappilistat ja vetoketjut rutisivat uhkaavasti kiinni laittaessa. Niitä tiukimpia farkkuja en edes viitsinyt yrittää, sen verran vitutti. Tiukimmat farkut päätyivät tavoitefarkuiksi, joihin olisi mahduttava ennen kuin poika täyttää vuoden.
Olen nyt kolmatta päivää pitänyt näitä tavoitefarkkuja, jotka viikonloppuna sujahtivat jalkaan tuosta noin vaan, kun ihan huvikseni kokeilin. Takapuoli on hävinnyt jonnekin imetyksen tuoksinnassa. Painoindeksini on 23,6.
Vatsanahka roikkuu ja sen alla on oikeasti ylimääräistä pois tiristeltävääkin. Nahka tulee jäämään virahtaneeksi, epäilen ettei se koskaa enää palaudu entiseen pinta-alaansa. Koska farkkujen jalkaan mahtuminen ihmetytti viikonloppuna, kokeilin pitkästä aikaa myös vatsalihasten sijaintia. Selinmakuulla vatsalihasten jännittäminen ei enää nosta suoria vatsalihaksia teräväksi harjanteeksi eivätkä sormet uppoa noiden lihasten väliin, joten ne ovat kait palautuneet paikoilleen. Nyt pitäisi enää keksiä tekosyy, jonka verukkeella voisi olla tekemättä lihaskunnolleen mitään.
Pauline Nordin ei ole tainnut keksiä tekosyitä, vaan on joutunut oikeasti nostelemaan rautaa.
3 kommenttia:
Uskoisin, että vatsanahkakin palautuu kyllä aikanaan normikokoonsa.
Minulla on reilu nelikymppinen muistaakseni neljän lapsen äitiystävä, joka on siis tosi laiha ja ihan pikkanen vatsanahkaa vaan...pari cm ylimääräistä.
Kannattaa aloittaa Pilates-tyyppisillä harjoituksilla ja siitä sitten pikkuhiljaa kunnon vatsatreeneihin:) Sitäpaitsi vatsa voi olla kaunis, vaikka olisikin joku ylimääräinen sentti, monesti sopusuhtainen näyttää nätimmältä:)
Se nahan palautuminen riippuu kyllä varmaan eniten siitä, että mitä sille tapahtui raskausaikana. Miun maha oli jo esikoisen jäljiltä pelkkää arpea arven vieressä ja se ei kyllä pysty palautumaan. Niinpä rullaan sen farkkkujen vyötärön alle =P Kuopuksesta maha oli sen verran pienempi, että nahka ei edes ollut tiukalla. Ikä vaikuttanee palautumiseen myös, mutta myöhän ollaan ihan teinejä vielä XD Loppujen lopuksi sillä nahkalla ei liene hirveesti väliä, oleellista on se, mitä siellä on alla. Vaikka se nahka olis miten kurtulla, sen kyllä näkee. Että salille siitä, hop! (ja mistäs miun motivaatio kaivetaan...?)
Tuo vatsanahkan palautuminen taitaa selvitä vasta ajastaan, jumppaamisen kanssa tai ilman. Esikoisen raskaudesta ei tullut yhtään raskauarpea, vaikka vatsa oli iso. Kakkosen loppuraskaudesta raskausarpia ilmaantui ja nahka on nyt ihan selkeästi erilaisen tuntuinen. Perättäisinä vuosina raskautuminen oli selkeesti kropalle rasittavaa. Mutta ehkä se nahkakin kutistuu, edes pikkasen!
Minulla on myös hyvä ystävä, joka täyttää tänä vuonna 40 vuotta, ja on neljän lapsen äiti. Kooltaan sitä kuuluisaa '40 kiloa ompelukone sylissä'. Vanhimmat lapset hän on saanu alta kolmekymppisenä, nuorimmat kakarat 34 ja 38 vuotiaana. Ja näyttää hyvältä vaikka perunasäkki päällä.
Syviä vatsalihaksia aloin jo eilen 'lankuttamaan' kun yritin viihdyttää lattialla känisevää K:a. Niiden hyvällä kunnolla saisi korsetin vedettyä kasaan, kun vaan saisi pidettyä itsensä kurimuksessa ja kotijumpattua. Salille mielisin eniten, sillä inhoan kotijumppia, mutta nyt se ei vaan ole mahdollista. Kaupungin ainoaan lapsiparkilliseen kuntosaliin meidän molemmat kakarat on liian nuoria.
Minulle tuli joskus yhden kuntolehden mukana pilates-dvd, jossa oli pirun hyviä liikkeitä. Harmi vaan että se on tainnut hävitä tässä muuttojen saatossa, eikä muistissa ole kuin yksi liike. Pärjäähän silläkin toki aluksi :-p
Lähetä kommentti