Joulumieli on vallannut minut ensimmäisen kerran vuosiin. Viime joulu oli lämmin, mutta se oli samalla opettelua jouluun ilman äitiä.
Tänä vuonna minulla on ensimmäistä kertaa elämässäni luonani mies, joka valitsee mieluiten minut kuin joulupyhien työvuorot. En edes tiedä millainen sellainen joulu on.
Ripustan kissojen kanssa jouluvaloja ikkunaan. Ostin jopa jouluista wc-paperia.
Joulun lisäksi mieleni on vallannut pesänrakennusvietti. Tajusin, että eihän syntymään ole kuin hieman yli kolme kuukautta (!!) ja kaikki on vielä hankkimatta. Viikossa pistän nettikauppoihin hirvittävän summan rahaa ja nyt odottamassa on iso paketti erilaisia kestovaippoja (en ole koskaan vaihtanut vaippoja). Tilasin hoitolaukun ja ison läjän pieniä vaatteita.
Joulun jälkeen alkaa pakkaaminen. Tammikuun lopussa pääsemme muuttamaan omaan, suurempaan kotiin jonka eteiseen mahtuvat lastenvaunut, ja jossa saunanoven alareuna on sen verran korkealla että kissat pääsevät livahtamaan sen alta lauteille nukkumaan. Ihastus saa autotallin, jonne saamme moottoripyörät. Olohuoneeseen vievien kiviportaitten yläpäässä on portti, jotta tuleva jälkikasvumme ei pääse pyörimään omin päin portaita alas.
Kuinka minä ehdin saada kaiken valmiiksi ennen h-hetkeä?
2 kommenttia:
Hauskaa, ihanaa ja mukavaa :)
Ihanaa!
Ja ehdit oikein hyvin! Vauvan ensimmäisten kuukausien aikana ehtii vielä vaikka mitä, ne ei onneks heti ala liikkumaan :).
Lähetä kommentti