Neuvolaterkka kysyy kuinka on sujunut, olenko hyvillä mielin. Kyllä, kaikki on hyvin. Mitä nyt yllätin itseni eilisellä iltakävelyllä, joka oli ensimmäinen viikkoihin. Paluumatkalla nivusia särki ja vielä tänä aamunakin tuntui kuin haarovälini halkeaisi kahtia. Liitoskipuja, kuulemma.
Painoa on tullut yhteensä alle 6kg, kohdunsuu on kiinni ja kiinteä. Hemoglobiinia ei mitattu tälläkään kertaa, sillä surffailen siinä täysin omassa sarjassani (1. mittauskerralla 169, kuukasi sitten 138).
Nuori naislääkäri painelee vatsaani ja toteaa vauvan pyllyn olevan todennäköisesti oikealla puolella ja pään vasemmalla puolella. Vahvistan lääkärin toteamuksen, sillä tänään minua on potkittu oikealta puolen kunnolla. Olen sitä mieltä, että Se on suurimmaksi osaksi poikittain vatsassani ja toisinaan se kääntyy pystyyn potkien alaspäin.
Lääkäri laskee dopplerin anturin vatsalleni ja Se väistää alta pois. Hän löytää Sen heti uudelleen ja juuri kun nopea syke kuuluu Se karkaa taas alta pois. Kolmannella kerralla sydämensykkeestä saadaan jo lukemiakin ylös.
Käyn kotimatkalla hakemassa, taas, Postista paketillisen vauvan tarvikkeita. Laatikollinen vauvan vaatteita. Kotona puran laatikkoa sohvalle ja mietin kuinka tämän kokoisia vaatekappaleita saa puettua kenellekään.
2 kommenttia:
Eikö oo huikean pieniä vaatteita! Mä ompelin just yhteen tilaukseen vauvan housuja, piti ihan mittataulukosta tarkistaa et onko kaavassa joku vika, miten ne voi olla niiiiin pienet! Mut on ne vaan. Voi herranen aika <3
Jos 3,5 kiloinen kissani olisi lempeämpi tapaus, pukisin vaatteita sen päälle ja ottaisin nöyryyttäviä kuvia :-p. Mutta jotta vaatteista jää jotain Sen päälle puettavaksikin niin parempi jättää katti omaan kuosiinsa...
Lähetä kommentti