Sivut

maanantai 15. helmikuuta 2010

Sillä välin kun minä kieriskelen omassa itsesäälissäni ystäväni käy läpi askel askeleelta omaa taistoaan.
Lapsitoive, joka ei lähtenyt toteutumaan vei tutkimuksiin, jotka veivät tarkempiin tutkimuksiin, leikkauspöydälle, koepaloihin ja lausuntoihin. Leikkaava lääkäri ei osannut sanoa juuta ei jaata, tulokset nähnyt syöpälääkäri totesi tomerasti ettei tässä jäädä ihmettelemään vaan katsotaan tarkemmin.

Perjantaina kun minä makaan vatsa paljaana neuvolan sängyllä paineltavana ja tutkittavana onko Se kääntynyt raivotarjontaan vai ei, makaa ystäväni vatsa paljaana leikkauspöydällä kun vatsaonteloita kaivellaan tarkemmin ja mahdollisia lisälöydöksiä syynätään.
Minä saan mahdollisesti mahdollisesti ajan sikiön ulkokäännökseen, ystäväni saa pahimmassa tapauksessa kuolemantuomion.

Reilu peli.

2 kommenttia:

Susanna kirjoitti...

Voi elämä :( toivottavasti Se kääntyy itsekseen ja ystävä saa parempia uutisia <3

Soja kirjoitti...

Älä rinnasta. On sitä paskaa satanu siullekin omiks tarpeiks! Voimia siulle ja ystävälle, tuli mitä tuli!!