Kylpyläloma Naantalissa oli rentouttava, vaikka lähtöaamuna olin haljeta stressistä. Matka sujui mukavasti, tytär jaksoi istua autossa koko kuuden tunnin matkan ja oli illalla hyväntuulinen kuin mikä.
Ihastuksen varaama presidenttisviitti oli hulppea hotellihuoneeksi, mutta näin Ihastuskin pääsi lomailun makuun vaikka nukkuukin hotelleissa enemmän kuin kotona. V:lle oli hotelli varannut matkavuoteen (15€/yö) ja tyttö nukkui yönsä hyvin oudosta ympäristöstä ja sängystä huolimatta.
Uima-altaassa V kävi ensimmäisen kerran elämässään ja minullakin viime kerrasta oli melkein 20 vuotta. Vesi tuntui kylmältä (minusta) ja V istui sylissäni pitkän tovin tarkkailen uimareita ennen kuin vakavan naaman alta kuoriutui se kylpyammeuimari joka hihkui innoissaan ja polski ja läiskytti vettä minkä ehti. Myös suihku oli uusi tuttavuus, ja alun pelokkaiden kirkaisujen jälkeen sekin menetteli.
Olimme ensimmäistä kertaa matkassa vauvan kanssa ja nyt vähän viisaampia. Emme varanneet vauvanruokaa tarpeeksi mukaan, vaan jouduimme etsimään ruokakauppoja. Ne olivat pienempiä kuin kotona käyttämämme automarket, ja valikoima pienempi. Huoneessa ei ollut edes vedenkeitintä ja iltapuuro piti tarjota purkista. Hotelliaamiaisella V sai oman puurolautasen, toisena aamunakin minäkin otin ja tajusin siinä olevan suolaa.
Reissuun lähtöä edeltävänä iltana laitoin lapsen nukkumaan kertakäyttövaipassa, tarkoituksena oli jättää vaippakori tyhjäksi pesun tarpeessa olevista vaipoista. Onneksi tein näin, sillä aamuyöstä V heräsi itkuisena ja märkänä ja niin matkaan pakattiin päiviksi kertakäyttövaipat ja öiksi kestovaipat villahousuineen.
V oli kerrassaan mainiota matkaseuraa, siitäkin huolimatta että kolmantena iltana sairastui vatsatautiin. Nukuttuaan tunnin lapsiparka heräsi ja oksensi ja oksensi alkuyöhön mennessä viisi kertaa. Pieni oksupotilas nukkui puoli yötä isänsä sylissä, ja seuraavana päivänä aamiaiset tulivat ylös puoleenpäivään mennessä. Mehun juottaminen lapselle joka ei ole oppinut juomaan pullosta eikä mukista on haastavaa. Onneksi pillimehut ovat olemassa.
Seuraavalle reissulle on pakattava matka-apteekkikin.
Kotiinpaluu sujui ongelmitta ja ilman oksenteluja. V on nyt terve ja Ihastus vuorostaan taudin kourissa. Minä odottelen kumpaan päähän tauti iskee kyntensä, vai pääsenkö kuin koira veräjästä.
1 kommentti:
Niin mahtavaa että automatka meni noin hyvin. Meillä alkaa kiljuminen 2,5 kohdalla viimeistään. Uh.
Lähetä kommentti