Olen ollut aikeissa kirjoittaa K:n pinnasängyn hankinnasta, V:n uusista sanoista ja lauseista ja yhä enemmän päätään nostavasta omasta tahdosta, pakkasesta, asuntonäytöistä ja K:n peruutustaidoista, mutta väsymys on tällä hetkellä niin jäätävää, että oksat pois. 

Yritän lopettaa K:n yösyötöt, mutta poika herää lie tottumuksesta joka jumalan yö kello 01:00 ja huutaamölisee 2-3 tuntia putkeen. Ei nälkäänsä, mutta ihan muuten vaan. Vituttaa niin helvetisti, mutta onneksi sentään V pystyy nukkumaan siltä mölinältä. Ihastus, joka on tällä viikolla käynyt töissä kotoa käsin, on majoittautunut olohuoneen sohvalle nukkumaan. Ja kun minä viime yönä aamuyöstä kiikutin mölisevän pojan kantokassissa kylpyhuoneeseen huutamaan, itsekkäänä tavoitteena päästä eroon siitä metakasta ja saada nukuttua edes tunti putkeen, kävi Ihastus hakemassa paketin sohvan viereen. Meuhkaaminen loppui melko nopeasti, tai sitten minä vain sammuin väsymykseeni.

Luojan kiitos aurinko on saapunut takaisin, sillä säkkipimeässä tämä kyntäminen olisi jo kohtuutonta.