Sain Usko, toivo ja pakkaukselta Rakkautta on...-haasteen.
Vaikka olen tänään riisunut kihlasormukseni, ottanut yhteyttä perhetyöntekijään ja hänen neuvostaan koittanut tavoittaa perheasian sovittelukeskuksesta jonkun (ei onnistunut, ovat paikalla vasta huomenna) auttamaan (ylitsepääsemättömissä ja kasautuvissa) ongelmissamme, niin vastaanpa tähän haasteeseen silti!
Rakkautta on... kun 8kk poikanen tunkee öisin päänsä tyynylleni ja nukahtaa siihen.
Rakkautta on... kun sisarukset ovat onnesta ympyräisiä tavatessaan jälleen toisensa yö- tai päiväunien jälkeen.
Rakkautta on... kun voi luottaa ystäviinsä.
Rakkautta on... ettei yritä rajoittaa eikä muuttaa puolisoaan.
Enempää ei tällä kertaa irtoa, ja kirjoittamistakin hankaloittaa sylissä istuva juuri herännyt päiväunilainen ja jaloissa toinen. Nyt jään odottamaan minä päivänä tällä viikolla Ihastus keksii väittää minun kuuluvan johonkin hyvä veli-verkostoon ja/tai että minulla on ulkopuolinen suhde.
4 kommenttia:
Voi itku. Täällä ollaan ja tarvittaessa sinne tullaan, jos voin jotenkin olla avuksi.
Ihania rakkausjuttuja silti.
Mä oon uus lukija, terse!
...siis miten 2 pienen, lyhyellä ikäerolla syntyneen muksun kotiäidillä ehtis olla suhde? No toisaalta mun eksä epäili mua ties mistä niin monta vuotta ja oikeutti sillä dokaamisiaan, että lopulta aloin aatella että ihan sama...
Vuman pauö ruuls!
Voi kurjuus :( tsemppiä sinne!
Voimia! Ei pienten lasten kanssa pysty kaikkeen. Ei kukaan.
Voimia!
Lähetä kommentti