Kun Ihastus ehdotti, useita viikkoja sitten, tutustumista muihin raskaana oleviin oli välitön reaktioni suuttumus. Jaa että valaskerhoon liittymistä?! Luuleeko hän minun ottavan mallia pikkurouvista kuinka ollaan raskaana ja siipalle kiitollisia kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä?!! Kiitos ei!
Nyt olen saanut tietooni kaksi jo entuudestaan tuttua naisihmistä, jotka ovat pieniin päin. Toisen laskettu aika on jo tänä syksynä, toisen noin kuukautta ennen omaani. Olen tyytyväinen. Tiedän heidän olevan järkeviä, jalat maassa olevia, fiksuja naisia, joiden kanssa voin jakaa ajatuksia ja kokemuksia mikäli siltä tuntuu.
En tiedä miksi minulla on sellainen käsitys, että raskaana olevat naiset ovat hieman hassahtaneita lepertelijöitä joille kaikki on vaaleanpunaista (tai -sinistä). Lähes kaikki ystäväni ovat jo kertaalleen synnyttäneet, eikä yksikään heistä ole ollut sellainen.
Tyhmä minä.
2 kommenttia:
Huh, onneksi oli toi viimeinen kappale, kun ekan kappaleen jälkeen piti jo lähtee hakemaan peiliä... :D Onhan meitä vähän joka junaan ja kaikestahan voi syyttää hormoneja!
Toisista tulee hössöjä ja toisista ei. Ongelma uusien maha pystyssä olevien tuttavuuksien tekemisessä mulle ainakin oli se, että sitten ei pahemmin puhuta SINUSTA vaan vain ja ainoastaan lapsista. Mulle se oli kaikista raskainta odotusajassa ja kotiäitiydessä, että kaikki pyörii lasten ympärillä, ihan kuin minua ei olisi.
Lähetä kommentti