Ihastus käy päässään läpi omaa lapsuuttaan, vanhempiaan ja sisaruksiaan. Elämää isoveljen varjossa, isoveljen joka sittemmin on paljastunut luonteeltaan ilkeäksi, narsistiseksi tai miksi tahansa. Sen takia meitä ei ole esitelty toisillemme. Veli sabotoi muun perheen välejä ja syöttää ajatuksiaan ja kuviteltuja totuuksia vanhemmille. Isoveli ja -sisko eivät ole olleet puheväleissä 20 vuoteen. Ihastus vihaa veljeään, ei kestä äitiään ja ihmettelee kun siskosta ei ole kuulunut paljoakaan sen jälkeen kun pikkuveljensä erosi entisestä entisestään, muutti tänne ja alkoi lisääntymään kanssani.

Sillä kaikella huolella on selvä huipentumansa; hän ei voi kutsua ristiäisiin perheestään muita kuin isänsä. Veli ei pysty käyttäytymään sosiaalisissa tilanteissa odotetusti, äiti saattaa olla myös arvaamaton (oma suosikkini, itse luomani mielikuva anopista, joka papin edessä kysyy ikään kuin ohimennen Ihastukselta että onkos tämä lapsi nyt varmasti sinun).

Minulle olisi aivan sama, vaikka ristiäiset jätettäisiin väliin ja vain annettaisiin nimi lapselle. En ole uskaltanut ehdottaa tätä vielä Ihastukselle, sillä on hän on hyvin keskiverto kaikessa; mielipiteissään, tyylimaussaan, mielipiteissään. 'Näin on aina ennenkin tehty, sen on pakko olla ainoa toimiva ratkaisu'. Hän sanoo minua toisinaan kapinalliseksi, joka perättömyydessään naurattaa minua.

Mietiskelen raskautta omalta kannaltani. Olen viihtynyt raskaana, vaikka en koskaan ole lapsista haaveillut. Ihoni on ollut paremmassa kunnossa kuin koskaan, olen ollut lempeämpi itselleni, vatsaani kommentoivat niin tutut kuin tuntemattomatkin kaikkien sanoessa että se on kaunis. En murehdi tulevaa vanhemmuuttani ja kuinka pärjään siinä, vaan enemmän olen huolissani kuinka saan tulevaisuudessa oman aikani, jolloin en ole olemassa ketään varten, saan olla antisosiaalinen ja täysin itsekäs. Yölliset valvomiset vauvan kanssa eivät arveluta, eikä pätkittäinen nukkuminen. Uskon selviäni siitä, mikäli tulevaa tilannetta voi vain verrata aiempaan elämääni jossa juoksin työpaikasta toiseen päivittäin nukkuen yöunet kahdessa erässä vuorokauden aikana.

Koko raskaus on ollut elämistä tulevaa varten, ja vain hyvin vähän tässä hetkessä elämistä. Älä syö/juo sitä äläkä tätä, jotta vauva ei olisi sitä eikä tätä. Älä mieti ensi kesäksi mitään valmiiksi, sillä matkassa on silloin jo nyytti joka vaikuttaa kaikkeen. Jatka vielä haaveilua omasta näyttelystä, sillä tänä vuonna ei aika vielä kuitenkaan riitä näyttelytöiden valmistamiseen.

Kahden viikon kuluttua muutamme uuteen asuntoomme. Sitäkin olemme odottaneet ja elämässä on nyt kaksi päämäärää; muutto ja syntymä. Synnytys on ensimmäiseni, muutto vuorostaan jo 7. tällä vuosituhannella. Se tarkoittaa keskimäärin muuttoa kerran 1,4 vuodessa. Ihastus lupaa, että asumme tulevassa kodissamme pitkään. Minäkin haluaisin uskoa niin, mutta sisimpäni epäilee silti.

Käyn entisellä työpaikallani ja opettajienhuoneessa kollegat kyselevät kuulumisia. Asunko missä (he tietävät, että olemme Ihastuksen kanssa etsineet omaa asuntoa koko syksyn. Samoin he huomasivat syksyllä kihlasormukseni). Kerron, että ostimme asunnon ja muutamme piakkoin. Yksi heistä rohkenee kysymään, että onko kyseessä vielä sama mies. En sano ääneen mitään, mutta sisäisesti räjähdän nauramaan. Harmittelen etten keksi mitään ohimennen sutkautettavaa, jolla saisin sohaistua tuon sovinnaisen virkamieskoneiston sovinnaista elämänkatsomusta.

Iltaisin katselen itseäni peilistä. Vatsaani, joka Ihastuksen ja ystäväni mielestä on jo laskeutunut vähän. Vatsa on kireä kuula, ilman ensimmäistäkään raskausarpea. Silittelen pitkin toista kylkeäni kulkevaa tatuointia tyytyväisenä, se on toistaiseksi säästynyt vaikka minä venyn ja paukun. Bikinirajani rehottaa ja syystä. En ole enää viikkoihin nähnyt sinne, ja sokkona ajelu on arveluttavaa. Ihastus ehdottaa että voisi hoitaaa puutarhani mutta tuhahdan ehdotukselle. Se on vielä arveluttavampi ajatus.

Rintani ovat valtavat. Rasvaan itseni pesun jälkeen aina kauttaaltaan niin, että liimaudun kylpytakkiin kiinni. Silti rinnat kutiavat, nännit ovat kipeät ja hilseilevät. Ihastus kysyy toisinaan joko niistä tulee maitoa. En tiedä millaiset maitoa tihkuvat rinnat ovat. Nännit tuntuvat välillä kyllä kosteilta, mutta koska en ole varma, vastaan 'ei'.